Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Terve Lapsi –tutkimus

Kätilöopiston sairaalassa virisi 1970-luvun alussa ajatus tutkia syntymänaikaisille riskitapahtumia kohdanneita lapsia ja seurata heidän myöhempää terveyttään. Mukaan tutkimukseen kutsuttiin noin 5% vuosien 1971 ja 1974 välillä syntyneistä lapsista perheineen. Seurantaa jatkettiin melko tiheään tahtiin aina 9v ikään asti. Osa perheistä kutsuttiin osallistumaan uusintatarkastuksiin lapsen ollessa 16v ikäinen. Vertailuryhmään (eli "verrokkiryhmään") kutsuttiin lapsia perheineen v 1971-75 syntyneitä.

Lapsen terveyttä arvioitiin useaan otteeseen lääkärin, puheterapeutin ja psykologin tekemillä tutkimuksilla. Tulosten perusteella järjestettiin tarpeen mukaan kuntoutus- ja tukitoimia, lääketieteellisiä lisätutkimuksia, tai muutoksia koulunkäyntiin.

Tulokset antoivat paljon uutta tietoa monien terveysriskien merkityksestä lapsen myöhemmälle terveydelle. Tällaisia riskejä olivat esimerkiksi pienipainoisuus, keltaisuus, alhaiset kuntopisteet (eli apgar-pisteet), tulehdukset, hengitysvaikeudet ja keskushermoston oireet. Esimerkiksi selvitettiin luku- ja kirjoitusvaikeuksien (lu-ki häiriö) sekä tarkkaavuushäiriöiden ilmenemistä. Noin puolen joukosta todettiin kehittyneen täysin normaalisti. Tutkimukseen liittyi myös uraauurtavia kuntoutuskokeiluja niillä lapsilla, joilla ongelmia oli todettu.

 

KAM - arviointimenetelmä

Tutkijat kehittivät neuvoloiden työkaluksi niin kutsutun KAM-mittarin. Se mittaa lapsen liikuntataitoja ja muuta toimintakykyä. Testin avulla voidaan arvioida lapsen kehitystä luotettavasti ja toistettavalla tavalla. Kehityksen tarkkaileminen on tärkeää, jotta kehitysviiveisiin voitaisiin ajoissa reagoida. Menetelmän perustana toimi englanninkielinen testi, joka käännettiin ja muokattiin suomalaislapsille sopivaksi. KAM-menetelmä on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja se levisi laajaan käyttöön neuvoloissa.

 

Oletko syntynyt Kätilöopistolla vuosien 1971 ja 1975 välillä?

Tiedätkö että syntymääsi liittyi joku lääketieteellinen ongelma, tai sinut otettiin jostakin muusta syystä tutkimusryhmään?

Onko sinut ja perheesi kutsuttu mukaan vertailuryhmään?

Muistatko osallistuneesi lastenlääkäri Katarina Michelssonin tutkimuksiin 5, 9 tai 16v ikäisenä tai vastannut kyselyyn 30-vuotiaana? Tutkimukseen osallistuminen lapsuudessa tapahtui vanhempiesi suostumuksella.

Jos kuulut tutkimusjoukkoon, kiitämme sydämellisesti tähänastisesta osallistumisestasi. 

Otamme 2014-2015 aikana yhteyttä kaikkiin alkuperäiseen tutkimusjoukoon kuuluneisiin riippumatta siitä oletko voinut osallistua tutkimuksen aikaisempiin vaiheisiin tai et. Mahdollisesti olit tutkimuksessa mukana vain vastasyntyneenä. Elämäntilanteet vaihtuvat, vanhemmillasi ei ehkä ollut aikaa, tai itse olit 5- tai 9-vuotiaana osallistumista vastaan. Tilanne voi nyt olla erilainen. Jos voit nyt tulla mukaan, olemme kiitollisia. Mielestämme tämä tutkimus on ainutlaatuinen ja hyvin tärkeä!
 
Tutkimushanke tulee jatkumaan vuosia eteenpäin.  Jokaisesta uudesta osasta pyydämme erikseen suostumustasi. Päätös tulla nyt mukaan ei velvoita sinua tulevaisuudessa mihinkään.

 

Osoitetiedot ovat tutkimusrekisteristä, se päivitettiin Väestörekisterikeskuksesta 2/2016.