Puheenvuoroja ja koulutuksia oppimisesta.
Ihmisestä, oppimisesta ja työstä, jossa viestin täytyy mennä perille. Strategista oppimista ja organisaation kehittämistä – puheenvuorona, webinaarina tai rajattuna koulutuksena.
Opettaminen on palautesilmukka.
Koputuksen nimi tulee brittiläisestä kalliomuurahaisesta, Temnothorax albipennis. Kun kokenut muurahainen johdattaa kokematonta uutta reittiä pitkin, seuraaja koputtaa johtajan jalkoja ja takaruumista tuntosarvillaan: olen yhä mukana.
Jos koputus lakkaa, johtaja pysähtyy ja odottaa. Ilman seuraajaa se pääsisi perille noin neljä kertaa nopeammin. Opettaminen hidastaa opettajaa, mutta nopeuttaa oppimista.
Kouluttajan työssä koputtaja on oppija. Kouluttajan tehtävä on kuulla koputus – ja pysähtyä silloin, kun sitä ei kuulu.
Franks & Richardson: Teaching in tandem-running ants, Nature 2006
Monimutkainen kieli korostaa puhujaa.Yksinkertainen kieli korostaa asiaa.
Tapoja kutsua Koputus paikalle.
Koputus on Torsti Heleniuksen asiantuntijapalvelu. Aiheet kulkevat puheenvuorona, webinaarina tai rajattuna koulutuksena sen mukaan, paljonko aikaa on ja ketä salissa istuu. Sopivia, ei mahdollisimman monia. Useimmiten kuulijoina on ihmisiä, joita ei ole koulutettu kouluttajiksi – mutta jotka kouluttavat silti.
Työ muuttuu, ohjeet muuttuvat, järjestelmät muuttuvat. Tekoäly muuttaa niitä nyt nopeammin kuin ehdimme kouluttaa. Ihminen tulee perässä samoilla vahvuuksilla ja peloilla kuin ennenkin – ja miksi sitä ei kannata pitää vikana.
Verkko-oppimisen suunnittelusta niille, jotka joutuvat tekemään kurssit itse. Miten kokemuksesta tulee siedettävä, jopa hyvä. Läpäisyprosentti kertoo, kuka jaksoi loppuun. Ei sitä, kuka oppi.
Aikuiskoulutuksen opettaja–oppija-suhde. Mistä tiedät, että toinen pysyy mukana? Kysymys, johon vastaa itse sekunnin päästä, ei opeta – se näyttää vain, miten nokkela kouluttaja on. Pääosassa on oppija, ei kouluttaja.
Oppimisen pitkä historia nuotiolta kinkereille ja tehtaan kellosta verkkokurssiin. Sama kysymys toistuu vuosisadasta toiseen. Historia ei ole koriste – se on ainoa vertailukohta, joka meillä on.
- –Konferenssien järjestäjät
- –Oppimisteknologian toimijat
- –Kouluttajat, joita ei ole koulutettu kouluttajiksi
Kinkereiltä koodiin
Miten opimme ennen kouluja? Miksi koulu yhä muistuttaa tehdasta? Ja mitä vuosisatojen opetuskokeiluista kannattaa ottaa mukaan tekoälyn aikaan?
Sarja kulkee nuotion ääreltä luostarikouluihin, kinkereille, tehtaisiin ja digitaalisen oppimisen nykyhetkeen. Se kertoo samasta ajatuksesta kuin Koputus: oppiminen etenee vasta, kun yhteys on kuitattu.
Opettajuutta, kouluttamista ja digitaalista oppimista.
Olen kouluttaja ja oppimisen kehittäjä. Olen suunnitellut ja toteuttanut koulutuksia yli kahden vuosikymmenen ajan – luokkahuoneissa, harjoituksissa ja verkossa.
Taustani yhdistää opettajuuden, vaativan työelämäkoulutuksen ja digitaalisen oppimisen kehittämisen. Koputuksessa katson oppimista tarpeeksi kaukaa nähdäkseni, mikä todella muuttuu – ja mikä ei.
Kun puhun tai koulutan, tavoite ei ole kuulostaa monimutkaiselta. Tavoite on, että kuulija ymmärtää, muistaa ja osaa toimia toisin. Kalvojen määrä ei ole tavoite.