Aidan matalin kohta

Turhan vaivan poistaminen on hyvää suunnittelua. Oppimisen vaivan poistaminen on itsepetosta.

Helppo tuntuma ei vielä kerro, mitä opittiin.

Vuoden 1993 pölynimurikaupasta kuljetaan koulutusalan neljään sitkeään uskomukseen: oppimistyyleihin, oppimispyramidin prosentteihin, diginatiiveihin ja väitteeseen aivojen kymmenen prosentin käytöstä. Jokainen lupaa helpompaa reittiä. Robert Bjorkin toivottavat vaikeudet ja Nate Kornellin kanssa tehty taidemaalauskoe näyttävät, miksi harjoittelun sujuvuus voi johtaa harhaan. Kaikki vaikeus ei silti auta: ponnistelun on kohdistuttava opittavaan taitoon ja oltava oppijan ulottuvilla. Tyytyväisyyslomake kertoo kokemuksesta, mutta pysyvä osaaminen on selvitettävä erikseen.

Jakson henkilöt, ilmiöt ja instituutiot.

Jakson keskeiset käsitteet.

• –yhteensopivuusoletus (meshing hypothesis) – parantaako mieltymystä vastaava opetus oppimistulosta?
• –oppimispyramidi – muistamisprosentit ilman jäljitettävää mittausperustaa
• –diginatiivi – teknologian keskellä kasvaminen ei takaa tiedon arvioinnin taitoa
• –neuromyytti – aivoja koskeva harhaluulo koulutuspuheessa
• –toivottavat vaikeudet (desirable difficulties) – esimerkiksi hajautettu harjoittelu, vuorottelu ja mieleen palauttaminen
• –sujuvuusharha (fluency illusion) – tuttuuden ja helpon tuntuman sekoittaminen osaamiseen
• –tyytyväisyyslomake (happy sheet) – kokemuspalautteen ja oppimistuloksen ero

Tutkimusartikkelit ja alkuperäislähteet.

• John Webster (ohj.), Pölynimurikauppiaat, 1993.
  Jakson kylmän avauksen dokumenttikatkelma; Kimmon puheenvuoro noin kohdassa 12.50.
• Harold Pashler, Mark McDaniel, Doug Rohrer & Robert Bjork, ”Learning Styles: Concepts and Evidence”, Psychological Science in the Public Interest 9:3 (2008), s. 105–119.
• Philip M. Newton & Atharva Salvi, ”How Common Is Belief in the Learning Styles Neuromyth, and Does It Matter? A Pragmatic Systematic Review”, Frontiers in Education 5 (2020), artikkeli 602451.
• Kåre Letrud, ”A rebuttal of NTL Institute’s learning pyramid”, Education 133:1 (2012), s. 117–124.
• Kåre Letrud & Sigbjørn Hernes, ”Excavating the origins of the learning pyramid myths”, Cogent Education 5:1 (2018).
  Prosenttitaulukoiden ja Dalen kokemuskartion erilliset alkuperät.
• Edgar Dale, Audio-Visual Methods in Teaching, 1946; uudistetut laitokset 1954 ja 1969.
• Marc Prensky, ”Digital Natives, Digital Immigrants”, On the Horizon 9:5 (2001).
• Sue Bennett, Karl Maton & Lisa Kervin, ”The ‘digital natives’ debate: A critical review of the evidence”, British Journal of Educational Technology 39:5 (2008).
• Paul A. Kirschner & Pedro De Bruyckere, ”The myths of the digital native and the multitasker”, Teaching and Teacher Education 67 (2017), s. 135–142.
• William James, ”The Energies of Men”, 1907.
  Henkisiä ja fyysisiä voimavaroja koskeva teksti ei esitä kymmenen prosentin lukua.
• Lowell Thomas, esipuhe teokseen Dale Carnegie, How to Win Friends and Influence People, 1936.
  Kymmenen prosentin väitteen popularisointi. Väite ei ole Jamesin tutkimustulos.
• Sergio Della Sala (toim.), Mind Myths: Exploring Popular Assumptions About the Mind and Brain, Wiley, 1999.
  Kymmenen prosentin myytin historia ja vuoden 1929 World Almanac -mainos.
• Robert A. Bjork, ”Memory and metamemory considerations in the training of human beings”, teoksessa Janet Metcalfe & Arthur P. Shimamura (toim.), Metacognition: Knowing about Knowing, MIT Press, 1994, s. 185–205.
• Elizabeth L. Bjork & Robert A. Bjork, ”Making Things Hard on Yourself, but in a Good Way: Creating Desirable Difficulties to Enhance Learning”, 2011.
• Nate Kornell & Robert A. Bjork, ”Learning Concepts and Categories: Is Spacing the ‘Enemy of Induction’?”, Psychological Science 19:6 (2008), s. 585–592.
  Taidemaalausten tekijöiden tunnistaminen sekä harjoittelutapaa koskevien arvioiden ja tulosten ero.

Kirjallisuutta, taustatietoa ja liittyvät jaksot.