Koputus
Jakso 06 · Kinkereiltä koodiin
← Kaikki jaksot

Pään sisällä

Cambridge, 1940-luvun alku. Yliopiston psykologian laboratoriossa on hävittäjä – tarkemmin Spitfiren ohjaamo, joka on irrotettu koneesta ja rakennettu osaksi koelaitetta. Ohjaamossa istuu kuninkaallisten ilmavoimien lentäjä ja tehtävänä on lentää pitkään, tasaisesti eikä minnekään. Tutkijat eivät ole kiinnostuneita siitä, osaako mies lentää – vaan siitä, mitä tapahtuu, kun väsymys tulee.

13. syyskuuta 2026 · 27:29 · Juontaa Torsti Helenius
Kuuntele jakso
Jakson ydin

Varasto on valtava. Ovi on kapea. Ja kaiken uuden on kuljettava ovesta. Opettajan tärkein työ ei ole se, mitä hän kaataa sisään – se on sen päättäminen, mitä ei kaadeta.

Behaviorismi kieltäytyi katsomasta pään sisään. Kognitiivinen käänne teki sen, ja siellä paljastui työmuisti – pieni, lyhyt ja hämmästyttävän herkästi täyttyvä. Jakso avaa työmuistin ja pitkäkestoisen muistin eron, tarkkaavaisuuden pullonkaulan, mieltämisyksikön (kansainvälisesti chunk), sisäisen mallin (mental model) sekä kognitiivisen kuormituksen teorian (cognitive load). Reitti kulkee Cambridgen sota-ajan Spitfire-kokeista Craikin sisäiseen malliin, Cherryn dikoottisiin kuuntelukokeisiin, Broadbentin tarkkaavaisuuden suodatinmalliin, Millerin "maagiseen seitsemään" ja Baddeley–Hitchin työmuistin monikomponenttiseen malliin.

Kolme kohtausta jaksosta

Väsynyt Spitfiren ohjaaja

Kun suoritus on jatkunut kyllin pitkään, korjausliikkeitä tulee lisää mutta ne ajoittuvat huonommin. Huomio juuttuu yhteen mittariin. Väsynyt ei välttämättä huomaa itse suorituksensa heikkenemistä – se on väsymyksen olennaisin oire.

Oma nimi cocktailkutsuilla

Kuulokkeissa yksi puhe kummassakin korvassa; toisen sisältöä ei muisteta. Mutta oma nimi läpäisee suodattimen kolmasosassa kerroista. Tarkkaavaisuus ei ole tyhjä käytävä – se on portsari, joka päästää tietyt sisään.

Shakkilaudan mysteeri

Mestari palauttaa oikean pelin aseman viiden sekunnin katselulla lähes täydellisesti. Kun nappulat sijoitetaan satunnaisesti, etu kutistuu lähes olemattomiin. Asiantuntijan etu ei ole suurempi muisti – se on suuremmat palat.

Teoreetikot, tutkijat ja historialliset henkilöt

Ketkä jaksossa puhuvat.

Frederic Bartlett
sotavuodet Cambridgessa

Muistin ja ajattelun tutkija; behaviorismin valtavirran poikkeus, joka piti tutkimusryhmänsä koossa kylmässä laboratoriossa.

Kenneth Craik
1943; kuoli 8.5.1945

Skotlantilainen tutkija; The Nature of Explanation. Aivot rakentavat maailmasta pienoismallin, jonka avulla voi ennakoida.

Colin Cherry
1953

Insinööri; "cocktailkutsut"-ongelman ja binauraalisten kuuntelukokeiden muotoilija.

Donald Broadbent
1958

Ilmavoimien lentäjä ja psykologi; kokosi tarkkaavaisuuden suodatinmallin.

Neville Moray
1959

Osoitti, että oma nimi torjutussa korvassa läpäisee suodattimen noin kolmasosassa kerroista.

George Miller
1956

The magical number seven, plus or minus two – palojen (chunkien) merkitys ja työmuistin kapasiteetti.

Alan Baddeley ja Graham Hitch
1974

Työmuistin monikomponenttinen malli: työpöytä, ei varasto. Kaksi paikkaa ja työnjohtaja.

John Sweller
1980-luku, Sydney

Kognitiivisen kuormituksen teoria: asian oma vaikeus vs. turha kuorma; valmiiksi ratkaistu esimerkki opettaa aloittelijaa paremmin kuin sokkona ratkaistava tehtävä.

Käsitteet

Jakson keskeiset käsitteet.

  • sisäinen malli – mental model
  • tarkkaavaisuuden pullonkaula ja suodatin
  • chunk – pala, mieltämisyksikkö
  • työmuisti Baddeleyn & Hitchin mallissa
  • kognitiivisen kuormituksen teoria – asian oma vaikeus vs. turha kuorma
Lähteet

Tutkimusartikkelit ja alkuperäislähteet.

  • Frederic C. Bartlett, Remembering: A Study in Experimental and Social Psychology, Cambridge University Press, 1932.
    Bartlettin sota-aikainen Cambridge-yksikkö toteutti Spitfiren ohjaamokokeet, joissa tarkkaavaisuuden havaittiin kaventuvan.
  • Kenneth J. W. Craik, The Nature of Explanation, Cambridge University Press, 1943.
    Sisäinen malli (mental model): aivot rakentavat maailmasta pienoismallin.
  • E. Colin Cherry, ”Some Experiments on the Recognition of Speech, with One and with Two Ears”, Journal of the Acoustical Society of America 25:5 (1953), s. 975–979.
  • Neville Moray, ”Attention in Dichotic Listening”, Quarterly Journal of Experimental Psychology 11:1 (1959), s. 56–60.
    Oma nimi torjutussa korvassa läpäisee suodattimen noin kolmasosassa kerroista.
  • Donald E. Broadbent, Perception and Communication, Pergamon Press, 1958.
    Tarkkaavaisuuden suodatinmalli.
  • George A. Miller, ”The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information”, Psychological Review 63:2 (1956), s. 81–97.
  • Richard C. Atkinson & Richard M. Shiffrin, ”Human Memory: A Proposed System and its Control Processes”, teoksessa The Psychology of Learning and Motivation vol. 2 (1968), s. 89–195.
    Kolmiosainen muistimalli.
  • Alan D. Baddeley & Graham J. Hitch, ”Working Memory”, teoksessa The Psychology of Learning and Motivation vol. 8 (1974), s. 47–89.
    Työmuistin monikomponenttinen malli.
  • John Sweller, ”Cognitive Load During Problem Solving: Effects on Learning”, Cognitive Science 12:2 (1988), s. 257–285.
  • Noam Chomsky, ”A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior”, Language 35:1 (1959), s. 26–58.
Lisämateriaalit

Kirjallisuutta, taustatietoa ja liittyvät jaksot.

Suositeltua kirjallisuutta

  • Kenneth Craik: The Nature of Explanation (1943)
    Ohut mutta valtava kirja: aivot rakentavat maailmasta pienoismallin.
  • Donald Broadbent: Perception and Communication (1958)
    Tarkkaavaisuuden suodatinmalli ja sen taustatutkimus.
  • Alan Baddeley: Working Memory, Thought, and Action (2007)
    Työmuistin mallin kehittäjän oma yhteenveto.

Taustatietoa

Sarjan muut jaksot

Kinkerikysymys
Ota esiin viimeisin diaesitys, jonka olet tehnyt. Valitse siitä yksi dia ja laske, montako sanaa siinä on. Ja kysy sitten itseltäsi yksi asia: kuinka moni niistä sanoista oli siinä yleisöä varten – ja kuinka moni sitä varten, että sinä muistaisit, mitä sanoa.
Vastaaminen ei ole pakollista.
Podcast
Kaikki jaksot